sunnuntai, 24. lokakuu 2010

Hiljaiseloa

Olemme viime aikoina Lulun kanssa vaan lämmitelleet takan ääressä sisätiloissa ja makoilleet sohvalla kylki kyljessä. Lulu inhoaa märkää asfalttia eikä suostu lähtemään kunnollisille lenkeille, vaan seisoo surkeana paikoillaan ja katsoo minua anovasti että joko käännytään kotiin.  No eipä tuo minuakaan ole haitannut, kun ei itselläkään kauheasti huvita tuolla pimeässä vesisateessa vaeltaa. Ja sitten iltojen kohokohtana on saunominen ja saunan jälkeinen iltaherkku, eli dentastixi.

Lumesta se niinkin tykkää vaikka se onkin kylmää. Sais tulla jo kunnon talvikelit.

Olen vihdoinkin löytänyt Lululle sopivan ruuan, josta se tykkää ja mahakin on pysynyt kunnossa. Se on Jahvi&Vahti energiaa. Olen siitä tosi iloinen.

Meille tuli tällä viikolla uusia lemmikkejä, kaksi gerbiilityttöä. Lulu on ollut niistä tosi kiinnostunut ja päivystää niitä terraarion ikkunasta ja välillä nuolee ikkunaa kun gerbiilit vilistävät ohitse.

tiistai, 14. syyskuu 2010

ruskaretkellä,osa2 -ja Lulun katoamistemppu

Kävimme viikonloppuna pienimuotoisella ruskavaelluksella Otsamo-tunturilla Inarissa. Tunturissa oli porotokka ja Luluhan oli niistä elukoista enemmän kuin kiinnostunut ja haukkui niitä ihan vimmatusti. Olimme kävelleet jo jonkinmatkaa takasinpäin ja porot oli jääneet jo tunturin toiselle puolelle. Päästin Lulun sitten irti, mutta sehän ei saanut niitä poroja mielestään vaan pinkaisi samantien sinne missä tiesi niiden olevan. Kai sieltä päin tuulikin sopivasti että se vielä haistoi ne. Ei se kuullut eikä nähnyt mitään muuta sen jälkeen. No mehän Karin kanssa pingoimme perässä niin lujaa kuin pääsimme mutta porot ja Lulu katosivat jonnekiin metsän uumeniin. Puolen tunnin huutelun ja juoksentelun jälkeen aloin olla jo aika epätoivoinen ja uskoin että sinne katosi meidän pikku -Lulumme. Lähdin käveleen tunturin päälle takasin, jossa oli muitakin ihmisiä kysyäkseni heiltä olivatko nähneet mihin suuntaan koira ja porot menivät. Mutta heillä olikin parempia uutisia, Lulu oli siellä mistä oli lähtenyt porojen perään ja nuuski meidän jälkiä. Voi taivas mikä helpotus kuin näin sen siellä. Riemulla ei ollut rajoja ja Lulukin ilahtui minut nähdessään ja nuoli naaman märäksi. Mutta olipa kauhea kokemus! Olen ollut järkyttynyt siitä jo monta päivää.

Lulu on huomannut porot:

sunnuntai, 5. syyskuu 2010

Kuvia ruskaretkeltä

sunnuntai, 22. elokuu 2010

päivitystä pitkästä aikaa

Olemme jatkaneet Lulun kanssa agilitytreenejä ja taas meno maistuu Lulullekin, mukavaa. Viime kerralla kokeiltiin eka kertaa kourutunnelista läpi menoa ja sekin onnistui ilman mitään kommervenkkejä.

Lulu kävi tänä kesänä eka kertaa oikeasti uimassakin. Minä kannoin sen veteen ja laitoin uimaan, ei se itse olisi sitä kyllä tehnyt. Ei se varmaan hirveän innoissaan ollut mutta ei ollut moksiskaan. Tein sen kolme kertaa peräkkäin ja Lulu vain ui rantaan, ravisteli turkkinsa ja jatkoi leikkejään.

Viime aikoina Lululla on ollut aika useasti maha vetelänä ja sen kanssa ollaan taisteltu että saatais maha kuntoon. Canikuria ollaan kokeiltu ja tehobaktia. Välillä maha on taas normaali mutta taas muutaman päivän päästä se on ripulilla.

Lulu on alkanut pelkäämään entistä enemmän mustia koiria. Yhtenä päivänä kun oltiin lähdössä lenkille niin naapurin musta lapinkoira oli irti ja se juoksi Lulun tykö ja innoissaan hyppi ja pomppi ja nuuski Lulua. Ja lulu oli aivan kauhuissaan ja vinkui peloissaan. Minun oli pakko nostaa se syliin.  Kai sillä siitä jäi joku kammo. Nyt kun tulee mustia koiria vastaan lenkillä niin Lulu jähmettyy paikoilleen...

Lulu on selväsi jo aikuinen koira, kun se on niin rauhoittunut. Eräs ystäväkin mainitsi asiasta.  Vaikka ainahan Lulu on ollut rauhallinen tapaus. Lulu ei enää edes välitä kun ovikello soi. Ennen se alkoi haukkumaan ja juoksi ovelle kun ovikello soi ja nyt se vaan tyytyy katsomaan keittiön ovelta että kukan sieltä tulee.

Sisko kävi Pepe-koiran kanssa kylässä. Lulu ei kauheasti pelännyt Pepeä vaikka se on niin iso, mutta ei kyllä alkanut leikkimäänkään sen kanssa.

Lulun kanssa hillastamassa.

Lulu on myllänyt petinsä mutta löysi siitä vielä sopivan makuupaikan.

Mustikkakoira

tiistai, 27. heinäkuu 2010

Kemin näyttely 25.7.

Pyörähdimme sateisessa Kemissä Lulun kanssa ja tällä kertaa meni aika huonosti näyttelyhommat. Tuomari oli Ritva Raita. Lulu sai arvosanan T, eli tyydyttävä. Olin kyllä aika pettynyt siihen ja harmitti tosi paljon :(  Lulu ei kyllä ollut kovin innoissaan koko näyttelystä kun siellä oli niin kylmää ja märkää. Sehän inhoaa muutenkin vesisadetta ja märkää nurmikkoa.

Lulun arvostelu:

Hyvä pää ja ilme mutta kirsu saisi olla musta. Hyvä purenta. Hyvä etuosa. Vähän jyrkkä lantio ja alas kiinnittynyt häntä.

Ritva totesi myös että Lulu näyttää paljon ikäistään nuoremmalta. Ihmettellin kyllä että purenta oli sen mielestä hyvä, vaikka Lululla on vieläkin alapurenta...

No, tämä olikin tälle vuodelle viimeinen suunniteltu näyttely ja antaapa Lulun kasvaa ja kehittyä ensi kesään saakka, jolloin jatkamme näyttelyhommia.

Lulun vatsa ei oikein taida kestää noita automatkoja kun sillä oli taas näyttelyaamuna maha kuralla ja minun piti vielä aamulla ennen näyttelyä pestä sen takapuoli kahteen kertaan kun se kakkaili ja karvat oli ihan ripulissa. No kiva!

Tässä menee siskokset Lulu ja Demi peräkanaa.

Välillä pitää ravistella enimpiä vesiä pois...

Ja tämä poseeraus kertoo kaiken siitä mitä mieltä Lulu on seisomisesta sateessa märällä nurmikolla. Siinä ei häntäkään heilahda vaan roikkuu surkeana kuin Ihaa-aasilla konsanaan.  Eipä tosiaan ihme kun lopputuloskin oli mitä oli. Minäkään en itse osaa katsoa vierestä että Lulu seisoisi nätisti, näin kauempaa katsottuna sen kyllä huomaa että se seisoo miten sattuu.

 Nyt meillä on siis kokemusta kolmesta eri näyttelystä. Kaikki tuomarit ovat olleet sitä mieltä että Lululla on hyvä ilme. Niin, ja Ritva Raita kommentoi pöydällä että Lululla on kauniit silmät :) jotain positiivistakin.

No sitten lantiosta eri tuomarit ovat kommentoineet seuraavaa : hieman laskeva lantio, turhan luisu lantio ja vähän jyrkkä lantio. En oikein tiedä että tarkoittavatko nuo kaikki samaa asiaa vai eri asiaa... ?!